28.3.2016

Tilannepäivitys

Heipähei taas pitkästä aikaa!

Minusta tuntuu, että olisi tilannepäivityksen aika, nimittäin en enää kohta itsekkään pysy kärryillä, että missä mennään. Nimittäin; lauantaina oli mun viimeinen työpäivä! Tämä siis luonnollisesti kertoo siitä, että muutto alkaa olla jo melko lähellä. Muutto tapahtuu siis tällä viikolla, tarkkaa päivää ei ole vielä kuitenkaan lyöty lukkoon (ei sillä, hyvä niin, koska ainuttakaan tavaraa en oo vielä pakannu).

Lauantain viimeinen työpäivä oli haikea, sillä tuntui todella omituiselta, kun kaikki toivottelivat hyviä jatkoja ja antoivat heippahaleja. Nytkö en enää olisikaan täällä töissä? Suhteellisen monta vuotta kuitenkin takana näiden aivan huikeiden työkavereiden kanssa ja nyt en enää näkisikään heitä joka päivä. Ja mikä pahinta, kaikki tuntuu niin lopulliselle. Ehkä juuri se LOPPU pelottaa minua. Olen kuitenkin ihan hurjan kiitollinen siitä, kun olen saanut työskennellä juuri tässä kyseisessä työpaikassa ja juuri näiden tiettyjen ihmisten kanssa. En olisi voinut toivoa parempaa! Joten työkamut, jos luette tätä; KIITOS. Koko sydämeni pohjasta.

Töiden loppumisen jälkeen on ollut vähän epätodellinen ja tyhjä olo. Ei tarvitsekaan aamulla lähteä töihin, vaan täytyy itse keksiä päivän sisältö. Onneksi oli pääsiäinen ja äiti ja sisko olivat kotona, joten sitä tekemistä luonnollisesti oli. Mutta entäs nyt, kun muuton jälkeen onkin ihan yksin? Ei voi kuin toivoa, että sitä sisältöä löytyy elämään myös yksin ollessa. Tietysti pääsykokeisiin lukeminen tuo elämään oman sisältönsä, mutta täytyyhän sitä tehdä jotain muutakin kun vain lukea pääsykokeisiin. No mutta tätä on turha murehtia vielä tässä vaiheessa. Sen näkee sitten, kun on muuttanut, että miten se elämä uudella paikkakunnalla lähtee siitä muovautumaan.

Innolla kuitenkin edelleen uusia tuulia kohti! Blogin suhteenkin hieman uusia suunnitelmia, joista lisää sitten muuton jälkeen!Kiitos juuri sinulle, kun olet mukana mun elämän uusissa tuulissa!

Kuulemisiin, Heidi

18.3.2016

VIIKONLOPPUVIDEO

Moikkamoi ja mukavaa viikonloppua kaikille! Näin viikonlopun kunniaksi ajattelin julkaista teille tällaisen fiilistelyvideon viime viikonlopulta. Täällä Savossa puhalsi ainakin tänään melkoisen kylmä tuuli ja sää on pakastumaan päin ihanien aurinkoisten päivien jälkeen, joten on kiva palata katselemaan tällaisia videoita ihan kotisohvalta käsin. Toivottavasti tykkäätte! PS. Muistakaa tykkäillä ja tilailla mun youtube-kanavaa jos haluaisitte nähdä minulta enemmän videoita!



Kuulemisiin, Heidi

13.3.2016

Q&A - Kysymykset ja vastaukset

Heippahei! Tässä tulee Q&A postaus, johon pyytelin teiltä kysymyksiä muutama postaus taaksepäin. Kysymyksiä ei valitettavasti tullut kovin paljoa, mutta kysykää ihmeessä tästä eteenpäin koska vain mitä vain ja lupaan toteuttaa toisen postauksen kun kysymyksiä on kasassa riittävästi! Mutta nyt mennään niihin kysymyksiin;

Mitkä ovat lempielokuvasi, mitkä ovat jääneet mieleen ja mitä leffoja et ole vielä katsonut mutta haluaisit katsoa?

Ihana kysymys, sillä tykkään elokuvista todella paljon! Suosikkeja minulla on paljon, ulkomaisista esimerkiksi Taken- ja Outolintu-sarjat sekä Avatar. Kotimaisia suosikkejani ovat mm. Kätilö, Kulman pojat sekä Tie Pohjoiseen. Tässä siis tosiaan vain ne elokuvat, jotka näin äkkiä tulivat mieleeni.

Leffoja joita en ole nähnyt ja joita haluaisin katsoa on myös paljon! Haluaisin katsoa lisää kauhuelokuvia, koska olen vastikään innostunut kyseisestä scenestä ja olen tähän mennessä nähnyt ainoastaan huonoja kauhuleffoja. Lisäksi odotan innolla uutta Allegiant - Uskollinen elokuvaa, joka on siis jatko-osa Outolintu ja Kapinallinen elokuville. Tässä yhteydessä sanottakoon myös dokumenttielokuvat, sillä viimeisin katsomani elokuva oli Takaisin pintaan-dokumenttielokuva. Erityisesti haluaisin katsoa Tyler Oakleyn paljon kehutun Snervous-dokkarin.

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia/haaveita sinulla on? Mikä olisi unelmiesi ammatti/työ?

Tämä on taas puolestaan niitä inhokkikysymyksiä. Tiedättehän, aina ylioppilasjuhlissa naapurin mummot kyselee, että "noh mikäs susta nyt sitten tulee isona"? No hitostako minä tiedän?! Mun tulevaisuuden haave on se, että pääsen ensinnäkin kouluttautumaan sekä tekemään minulle mielekästä työtä. Se mitä se on, on vielä arvoitus. Tällä hetkellä minua kiinnostaa yhteiskunnallinen puoli ja olenkin tänä vuonna hakemassa yliopistoon viimevuotisen ammattikorkean sijaan. Minkäänlaisia odotuksia sisäänpääsyn suhteen ei ole, sillä näin viimevuonna kuinka vaikeaa se todellisuudessa on. Toivon vain, että jaksan panostaa pääsykokeisiin ihan täysillä ja tehdä kaikkeni sen eteen, että pääsisin sisään. Ei voi kun pitää sormet ja varpaat ristissä ja toivoa, että kouluun pääsisi, sillä toinen välivuosi ei kiinnosta lainkaan.

Treenaatko jotenkin? Miten usein?

Lyhyt vastaus; En. Ikävä kyllä. Tiedostan tilanteen ja tunnen syyllisyyttä siitä. Toivon, että se kipinä urheiluun löytyisi mahdollisimman pian, sillä tällä hetkellä sitä ei ole lainkaan ja se ei ole hyvä asia. Toivon, että uudet lenkkimaastot sekä uusi lähisali saisivat minut liikkeelle uudessa kaupungissa, sillä siellä kukaan ei tunne minua eikä voi tulla kommentoimaan tekemisistäni. Tällä hetkellä ehkä ahdistaa juuri se, että lenkkireitit ovat niin puhkikulutettuja ja salilla kaikki tuntevat sinut ja tietävät tarinasi. Ja tämän lisäksi minulla ei yksinkertaisesti ole energiaa liikkumiseen. En tiedä viekö työ minulta kaikki mehut vai mistä oikein tuulee.

Oletko ikinä harkinnut vlogaamisen aloittamista?

Olen. Vloggaus kiehtoo minua jossain määrin. Katson lähes päivittäin muiden vloggaajien videoita ja on siinä sivussa joskus juolahtanut mieleeni, että mitäs jos minäkin edes kokeilisin videobloggaamista. Joten jätän tästä pallon teille; Haluaisitteko TE nähdä minun tekevän videoblogeja?

Mitä kaikkea sä oot harrastanu?

Tanssi on varmaan ainut harrastus, jota olen oikeasti harrastanut. Harrastin siis nuorempana nykytanssia, mutta ikävä kyllä huono valmentaja sai minut lopettamaan. Uskoisin, että jos pääsisin nyt mukaan johonkin tanssiryhmään, niin nauttisin tanssimisesta edelleen.

Tanssin lisäksi olen ollut mukana muskarissa, partiossa, 4h kerhossa ja kuvataidekerhossa lapsena, mutta ne harrastukset eivät ole kestäneet pitkään. Lisäksi olin yhdessä vaiheessa kova heppatyttö ja kävimme aina tätini kanssa ratsastelemassa ja hoitamassa heppoja.

Osaakko sanoa, mikä päivä on ollu sun elämän paras päivä? 

Tää oli vaikea. En kyllä varmaan osaa sanoa mitään yhtä ja tiettyä päivää, mutta varmaan jokin ihana kesäpäivä perheen kanssa mökillä.

Onko sulla idolia tai esikuvaa?

Ehdottomasti äitini ja kummitätini Katja. Molemmat aivan käsittämättömän vahvoja supernaisia, joiden molempien kanssa on tullut koettua monenlaista, hyvää ja huonoa, mutta silti molemmat pysyvät aina rinnallani. On käsittämättömän hienoa kun saa olla tällaisten ihmisten ympäröimänä.

Mikä on sun motto?

Näitä on monia. Muun muassa blogini sivupalkissa oleva "However bad life may seem, while there´s life there is hope." Stephen Hawkingin elokuvasta Kaiken teoria. Mottojen lisäksi minulla on monia "voimabiisejä" kuten esimerkiksi Within Tempationin Whole world is watching sekä Passengerin Holes.

Lapsuuden paras muisto?

Näitäkin on varmasti monia, mutta vain harvoja enää muistaa. Tässä hetkessä mieleeni tuli esimerkiksi se kun saimme ensimmäisen koiramme sekä aurinkoisen ihanat kesäpäivät mummolassa serkkujen kanssa vesipyssyillä leikkien. Tietysti myös kaikki kesälomareissut olivat lapsena aivan huikeita juttuja!

Kerro siskostasi 3 hyvää ja 3 huonos puolta, voit kysyä myös häntä kertomaa! Samat sinusta!

Minä siskostani;

Hyvät:

1. Huumori. Meidän siskosten yhteinen huumorintaju on jotain ihan uskomatonta! En varmasti naura kenenkään muun kanssa niin paljoa kuin siskoni ja meidän huumori on vain meidän välistä. Muut katsovat varmaan että mitäköhän ihmettä nuo kaks vaan koko ajan räkättää... :D

2. Luotettavuus. Tätä ei varmaan tartte selitellä sen enempää. Sisko on sisko. Meidän jutut säilyy meidän välisinä.

3. Tyylitaju. Mun siskolla on tyylitajua toisin kun mulla. Oli kyse sitten vaatetuksesta tai sisustuksesta, niin sisko kyllä tietää mikä näyttää hyvältä.

Huonot.

1. Ikä. Tämän piikkiin voi oikeestaan laittaa kaikki kiukuttelut ja sellaset ikävät asiat. Toivon, että kun pikkusisko siitä vielä vähän kasvaa ja viisastuu niin eiköhän me aleta sit olla aikalailla samalla aaltopituudella, sillä nyt aina välillä tuntuu ettei ajatukset ihan täsmää.

2. Pomotus. Tääkin varmaan menee ton iän piikkiin, mut välillä pikkusisko meinaa vähän pomotella. Kotoa saattaa aina välillä löytyä sellainen drama queen, että isosiskokin jää niinsanotusti tossun alle.

Enkä keksinyt enää kolmatta!

Siskoni yritti keksiä minusta samalla tavalla, mutta totesi että olen paras isosisko ikinä, joten ei keksinyt sanottavaa. Vai liekkö oikeasti vain laiskuudesta johtuvaa... Who knows! Kuitenkin tämä kysymys toteutui vain toisinpäin!

Mutta tällainen postaus tällä kertaa, kertokaahan kommentteihin mitä tykkäsitte ja erityisesti toivoisin kommentteja siitä, haluaisitteko nähdä minun aloittavan vloggaamisen?? Huomenna alkaa minun toiseksi viimeinen viikko lapsuuden kodissani sekä nykyisessä työssäni... Vähän jänskättää, mutta ihana on kyllä päästä muuttamaan! Pian tulossa kuulumisia mun ensimmäisestä reissusta uuteen kotikaupunkiin sekä uuteen asuntoon, siispä kuulumisiin taas tältä erää!