24.2.2016

Uusia tuulia

Älä epäröi. Ole rohkea. Muunmuassa nämä asiat ovat minun tavoitteita tälle vuodelle.

Olen ihminen, joka pitää tutusta ja turvallisesta. Olen usein hieman varpaillani ja varovainen. Tuntuu, että minulta jää monta asiaa näkemättä ja kokematta, koska olen varautunut. Nämä piirteet sotivat monia muita piirteitäni vastaan hyvin vahvasti. Olen positiivinen, sosiaalinen ja nopeasti innostuva. Kuten ehkä arvata saattaa, tämä tekee asioista välillä hieman hankalia. Vaikka olisin johonkin asiaan tyytymätön, tyydyn siihen silti, sillä asia on vanha, tuttu ja turvallinen.

Tänä vuonna on aika tehdä asiaan muutos. Nyt on korkea aika hypätä uuteen ja tuntemattomaan, olla ennakkoluuloton ja rohkea. Minun kohdallani tämä siis tarkoittaa sitä, että on minun aikani "lentää pois pesästä" eli muuttaa pois lapsuudenkodistani ensimmäiseen omaan kotiin. Päätös syntyi oikeastaan jo ennen uutta vuotta, sillä minusta alkoi tuntua siltä ettei nykyisellä kotikaupungillani ole enää mitään tarjottavaa minulle. Kaipaan uusia kokemuksia, uusia ihmisiä sekä täysin uutta omaa elämää, jossa minä saan olla itseni herra.

Muutos ei tule varmasti olemaan helppo. Tulen varmasti ikävöimään erityisesti äitiäni ja siskoani sekä muita ihmisiä jotka jäävät tänne. Mutta se kuuluu asiaan. Voin hyvin samaistua äitini ajatukseen siitä, ettei hän voi loputtomiin minusta pitää minusta kiinni. Joskus on vaan pakko irtautua. Onneksi nykypäivänä yhteydenpito on helppoa ja vaikka välimatka on pitkä, toista voi nähdä esimerkiksi videopuhelun muodossa. Uskon ja luotan siihen, että se helpottaa koti-ikävää tarvittaessa. Mutta koska nyt tuli sellainen fiilis, että on päästävä pois, niin se on vain lähdettävä! Muuten tänne jämähtää loppuiäkseen ja sitä en halua.

Muutoksen tuulia siis ilmassa. Pysykää kuulolla niin kuulette jo pian lisää ja pääsette ehkä mukaan muuttopuuhiin!

Kuulemisiin, Heidi

21.2.2016

Missä mä oon reissannu?

Heipä hei, täällä taas kirjoitellaan!

Tänään onkin vuorossa hieman erilaista postausta, nimittäin hieman tarinointia minun ulkomaanmatkoistani. Päätin, että jätän Suomen matkustelut kokonaan pois, joten voidaan keskittyä ulkomaanmatkoihin. En ole matkustellut paljoa ja matkat joita olen tehnyt, ovat sijoittuneet hyvin lähelle kotimaata. Mutta aletaan käymään reissut läpi aikajärjestyksessä...

1. Ruotsi, Tukholma

Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli siis risteily Ruotsiin. Ensimmäinen kerta isossa laivassa ja ensimmäinen kerta ulkomailla. Rakastan vettä ja veneilyä, joten laivamatkustaminen oli kyllä mieluisa kokemus. Ruotsin reissu oli siis järjestetty ryhmämatka, mikä oli mielestäni todella yksinkertainen ja helppo tapa reissata, sillä bussi kuljetti meidät miltei kotipihasta Helsinkiin terminaaliin, laiva kuljetti Tukholmaan ja Tukholmassa taas bussi mukana. Ei tarvinnut itse oikeastaan huolehtia juuri mistään. En muista tarkalleen minkä ikäinen olin Ruotsissa käydessämme, mutta joka tapauksessa olin silloin alakoulussa. Tarkimmat muistikuvat tuolta reissulta minulla on Vasa-museosta, joka oli mun mielestä ihan mielettömän mielenkiintoinen ja hieno, sekä korvakoruista, jotka isäni minulle laivalta osti. Eivät ole varmaan edes aidot, mutta ne ovat edelleen yksi minun tämän hetken suurimmista aarteistani.

2. Venäjä, Kirishi 15.-19.5.2013

Venäjänmatka yhdessä lukioaikaisen venäjänryhmäni kanssa puolestaan on jättänyt jälkeensä huomattavasti enemmän muistikuvia kuin ruotsinmatka. Ensinnäkin kaikki alkoi ihan käsittämättömän huonosti, sillä en ollut herännyt keskellä yötä soivaan herätyskelloon, vaan heräsin siihen kun ystäväni koputtaa oveeni. Eli toisinsanoen, tuli aika kiire lähtö. Onneksi olin tällä kertaa pakannut kaikki tavarani eväitä lukuunottamatta valmiiksi edellisenä iltana. Pommiin nukkumisesta huolimatta olimme aikataulussa, ONNEKSI.

Matkustimme koko matkan (n. 700km) Kirishiin linja-autolla. Uskokaa tai älkää matka meni mielestäni todella nopeasti, vaikka matka oli pitkä ja tapahtumarikas, enkä myöskään oikein osaa nukkua matkustettaessa. Matka ei ollut täysin mutkaton, vaan oikeastaan linja-auton kanssa meni kaikki mahdollinen pieleen. Pakki ei toiminut, ilmastointi meni rikki ja kaikkea muuta mahdollista. Matka kesti yhteensä yli 20 tuntia (oletus oli n. 8h) ja matkan aikana ehdittiin pelätä monta kertaa, että pääsemmekö lainkaan perille, sekä läkähtyä lähes kuoliaaksi tulikuumassa linja-autossa. Lisäjännitystä matkaan toi tietenkin venäläinen liikenne.

Perille kuitenkin loppujen lopuksi päästiin ja perillä meitä odottivat meidän host-perheet, joissa majoituimme reissun ajan. Minä ja ystäväni Essi majoituimme perheeseen johon kuului äiti, minua vuotta nuorempi poika Egor sekä vuoden pikkusiskoani vanhempi tyttö Anastasia. Meillä sattui Essin kanssa tosi hyvä tuuri, koska meidän perheen äiti oli englanninopettaja, joten pärjäsimme melko hyvin englannilla. Toisilla ryhmäläisistämme oli ollut hieman vaikeuksia kommunikoinnissa, sillä heidän perheensä eivät olleet osanneet niin hyvin englantia, joten sanakirja oli ollut kovassa käytössä.

Reissusta on jäänyt hyvin myös mieleen se, kuinka kesäistä Venäjällä oli vierailumme aikana. Olimme kaikki varautuneet lämpimin vaattein, mutta Kirishissä oli shortsikelit. Lisäksi muistan kuinka kipeä olin. Yskänlääkkeen ja särkylääkkeen voimalla mentiin. Kirishissä vierailimme mm. koulussa, museossa sekä karusel-nimisen tanssiryhmän treeneissä. Yhtenä päivänä vierailimme Pietarissa.

Kaikenkaikkiaan todella mukava ja muistorikas reissu. Matkalta jäi mukaan ennenkaikkea kokemusta ja tietämystä venäläisestä kulttuurista ja elämästä sekä monta hyvää ystävää joiden kanssa tulee pidettyä edelleen yhteyttä. Venäläiset vierailivat myös meidän koulussa, sillä koulumme ovat ystävyyskoulut.




3. Tanska, Kööpenhamina 7/2014

Tuorein ulkomaanmatkani oli heinäkuussa 2014. Matkustimme siskoni kanssa siskoni kummin luo Kööpenhaminaan. Tämä oli ensimmäinen matkani, jonka tein lentokoneella. Minulla itselläni ei ole sen kummempaa lentopelkoa, mutta siskoni pelkäsi hieman tai ainakin jännitystä oli ilmassa. Lennot menivät kuitenkin ihan onnistuneesti ja mikä ihmeellisintä myös suunnistaminen lentokentällä onnistui kun vain osasi lukea opasteita.

Kööpenhaminassa oli heinäkuussa lähemmäs 30 astetta lämmintä, eli tosi lämmintä. Paljon tuli pyöräiltyä paikasta paikkaan ja siis ihan uskomatonta, miten hyvä siellä oli pyöräillä! Voi kun suomessaki ois tollanen pyöräilykulttuuri. Parhaita muistoja Tanskasta ovat tietenkin Tivoli ja pieni merenneito-patsas. Lisäksi kävimme shoppailemassa Fisketorvetissa ja Fieldsissä. Kävin myös Tanskassa uimassa ensimmäistä kertaa meressä. Ranta oli aivan ihana ja ihmiset istuivat rannalla viettäen iltaa esimerkiksi nuotion ääressä. Tuli fiilis kuin olisi ollut Yhdysvalloissa.

Matkan aikana törmättiin myös tällaisten isojen kaupunkien negatiivisiin puoliin. Istuessamme ostoskadun kulmauksessa jäätelöllä, meidän vierestä kuului yhtäkkiä kamala pamaus ja samassa silmänräpäyksessä paikalle pölähti pakettiautollisia poliiseja. Kesti ehkä hetken edes tajuta mitä tapahtuu. Ampuiko joku vai oliko se pommi? Ensimmäisen pamauksen jälkeen paikalta juoksi pois ihmisiä erityisesti pienten lasten kanssa. Sitten kuului toinen pamaus ja katsoin siskoani joka oli kalpea kuin kalkkilaivan kapteeni ja sanoi täristen; "Voidaanko me lähteä pois?" Siskoni siis sai paniikkikohtauksen tilanteessa. Minä ja siskoni kummi pohdimme, että mihin suuntaan uskaltaisi lähteä. Päätimme lähteä takaisin suuntaan josta tulimme, sillä siellä oli rauhallista. Palattuamme takaisin ostoskadulle emme tienneet pamauksista emmekä poliiseista mitään. Siskoni oli edelleen järkyttynyt ja päätimme pyöräillä takaisin siskoni kummin luo. Koko loppupäivän etsimme tietoa tapahtuneesta, mutta mitään ei selvinnyt ennen seuraavaa päivää. Matkalla ostoskeskukseen siskoni kummin ystävä kertoi keskustassa olleen Palestiinalaisten yhteenotto, jossa oli pidätetty noin 40 henkilöä. Pamauksesta ei selvinnyt sen enempää, mutta siis jonkunlainen mielenilmaus oli kyseessä.



Jokatapauksessa jokainen matka on ollut unohtumaton ja uskon, että minulla on vielä paljon nähtävää! Toivottavasti pääsisin käymään ulkomailla taas piakkoin! Eniten tällä hetkellä minua kiinnostavat rantalomakohteet, mutta saa nähdä minne tie seuraavaksi vie...

Kertokaas, mitä piditte tällaisesta postauksesta? Mistä muusta haluaisitte kuulla tarinoitani?

PS. Kysymyspostaukseen kaipailisin edelleen lisää kysymyksiä! Jos sinulla on jotain kysyttävää esimerkiksi näistä matkoista tai mistä tahansa muusta, jätä ihmeessä kysymyksiä kommenttiboxiin! Iso kiitos teille, jotka olette kysymyksiä jo lähettäneet!

Tällaista tällä kertaa, ei muutakuin kuulumisiin!

13.2.2016

Lauantai-ilta + Q&A

Hellurei ja ihanaa viikonloppua! 

Viikko duunia takana ja huomenna sunnuntaina ansaittu vapaapäivä. Tosi ristiriitaiset fiilikset aina vapaapäivien suhteen, koska toisaalta haluais tehdä kaikkea mahdollista, mutta toisaalta haluais olla tekemättä mitään. Fiiliksen pohjalta siis varmaan mennään huomenna.

Tänään päivä meni töissä ja kotiin tullessa siskoni kysyi ensimmäisenä, että lähdetäänkö hakemaan pitsaa. PITSAA? Siitä on ihan sairaan kauan kun ollaan viimeks syöty pitsaa. Voin kyllä kertoa, että hyvää oli! Ruokapöydässä oli taas hymy herkässä, kun pidettiin mammalle some-oppituntia mm. facebook-kuvien ottamisesta.  Silloin kun meillä on hauskaa, niin meillä on sit kans oikeesti hauskaa ja tälläkin kertaa vatsalihakset sai kunnon treenin ja äidiltä valui kyynel silmäkulmasta kun siinä tyttöporukalla kikateltiin. 

Ruuan jälkeen päätettiin siskon kanssa lähteä ajelulle, jotta saataisiin välillä auto lämpimäksi. Oon kyllä niin surkee ajamaan, etenkin talvisin, että ois melkein parempi antaa toi auto jollekkin lainaan talveksi, että sillä tulis ajettua. Mutta nyt kuitenkin ajeltiin, vaikka keli olikin liukas. Oltiin sellaisella autolla liikenteessä, jossa ole aux-liitintä, saatika mitään bluetooth yhteyksiä, joten kuunneltiin hanskalokerosta löytyneitä vanhoja cd-levyjä! Keksittiin pitää kilpailu siitä, että kumpi tunnistaa nopeammin biisin ja laulajan. Sanottakoon kuitenkin, että levyjen omistajalla oli pieni etumatka tässä kisassa, mutta oli kyllä silti ihan mielettömän kiva kisa! 

Nyt saunanraikkaana uusien blogijuttujen ideointia ja siitä puheen ollen pyytäisinkin teitä jättämään tämän postauksen kommenttiboksiin mahdollisimman paljon kysymyksiä minulle! Kaikki kysymykset maan ja taivaan väliltä siis KOMMENTTIBOKSIIN, kiitos. Ajatuksena ois siis toteuttaa Q&A - kysymykset ja vastaukset-postaus ja ei vastauksia ilman kysymyksiä, joten nyt kysymyksiä tulemaan! Mitä enemmän kysymyksiä sen parempi!



Nyt oikein leppoisaa viikonlopun jatkoa sinne ruudun toiselle puolelle, kuulumisiin!

PS. Oikein ihanaa ystävänpäivää